Mikä gellipainanta?
Gellipainanta on kiehtova ja helposti lähestyttävä taidegrafiikan tekniikka, jossa syntyy uniikkeja vedoksia. Se on monotypiaa: jokainen vedos on ainutlaatuinen, eikä täysin samanlaista voi tehdä uudelleen.
Gellipainannan juuret ulottuvat 1800-luvulle, jolloin käytettiin niin sanottuja gelatiinilevyjä kuvien monistamiseen. Tuolloin menetelmää hyödynnettiin erityisesti painotuotannossa: väri siirtyi levyn kautta paperille useina kopioina. Nykyinen gellilevy, sellaisena kuin me sen tunnemme, syntyi vasta paljon myöhemmin, kun kehitettiin kestävämpi ja helppokäyttöisempi materiaali. Modernit levyt valmistetaan joustavasta, synteettisestä materiaalista, joka säilyttää muotonsa ja kestää pitkäaikaista käyttöä. Tämä kehitys toi vedostamisen kaikkien ulottuville. Enää ei tarvita painokonetta, vaan vedoksia voi tehdä missä tahansa, käsin.
Miten gellipainanta toimii?
Työskentely perustuu yksinkertaiseen ideaan:
1. Maali levitetään telaamalla, maalaamalla tai leimaamalla pehmeälle gellilevylle
2. Seuraavaksi maalipintaa peitetään osittain ja/tai pintaan luodaan kuvioita ja jälkiä
3. Lopuksi gellilevyn päälle asetetaan paperi ja painellaan kevyesti, jolloin kuva siirtyy siihen.
Näitä vaiheita toistetaan yleensä useamman kerran, jotta paperille muodostuu kerroksellisuutta. Yleensä tekeillä on useampi vedostettava paperi yhtä aikaa. Usein gellilevylle muodostuu haamukuva, levyyn jäänyt kevyt jälki edellisestä vedoksesta, joka myös otetaan talteen.
Lopputulos paljastuu vasta vedosta irrottaessa. Se on usein yllättävä, ilahduttava ja täynnä sattuman kauneutta. Juuri tämä yllätyksellisyys tekee gellipainannasta niin inspiroivaa ja koukuttavaa. Nopeimmillaan vedokset syntyvät alle minuutissa, toisinaan suunnittelussa ja valmistelussa voi vierähtää useampi tovi.
Mitä vedoksilla voi tehdä?
Gellipainanta on helppoa ja nopeaa, joten vedoksia syntyy oppituntien aikana iso pino. Siksi on hyvä pysähtyä miettimään niiden jatkokäyttöä. Osa vedoksista voi päätyä sellaisenaan kehystettäväksi tauluksi, kun taas toiset toimivat erinomaisesti osana kollaaseja tai muita teoksia. Keskeneräisiltä tuntuvia vedoksia ei kannata heittää pois. Niistä voi olla hyötyä esimerkiksi askartelussa tai vaikkapa onnittelukorttien materiaalina. Joskus ne taas vaativat vielä yhden vedostuskerroksen, jotta ne alkavat elää taiteilijan silmän alla. Vain mielikuvitus on rajana!
ELÄMYS-taidekoulussa järjestetään myös kursseja, joissa gelliprintit saavat uuden elämän jatkotyöstön kautta.